Joskus on vaan pakko miettiä että mihin hemmettiin tää maailma on menossa. Siis viimesen vuoden aikana  täältä vaasan lähistöltä/vaasasta on kuollut ainakin 5 nuorta, 17-21-vuotiaita. Lähes kaikki tapaukset ollut aivan turhia tapaturmia. Pistää tämmönen kyllä välillä miettimään että kuinka varovainen sitä saakaan olla kun itse astuu turvallisesta kämpästään ulos taikka vielä pahempaa, kuinka huolissaan saa olla kun joku rakas lähtee ulos poukkoileen, kännissä tai selvinpäin, ei väliä. Aina sitä jotenki miettii että eihän nyt mulle tai mun rakkaille mitään tapahtu, mutta mitä sitten ku tapahtuu? Mä en uskalla edes ajatella kuinka pahasti se sattuisi jos perheelle taikka tutuille kävisi jotain vakavaa, saatikka kuolisi.

Muistan kuinka kaveri tippui hevosen selästä naama edellä hiekkaan ja sen leukaiho lähti kokonaan irti ja se joutui tampereelle hoidettavaks. Käytiin moikkaamassa sitä sit kun se tuli takas tänne vaasaan ja olin aivan paniikissa vaikka tyttö oli jo suht voimissaan, käveli ja jutteli mutta naamassa näkyi ne arvet enkä aluksi osannut sanoa mitään. Onneks kaveri tietää millanen nössöpossu oon ja kuinka en handlaa vaikeita tilanteita niin ei ottanut itteensä vaan nauro vaan mulle että elä nyt pelekää. :) Se vaan oli niin pelottava tilanne. Onneksi nykyään kaikki on hyvin, arpiakaan ei enää pahasti huomaa. :)

Tästä päästään sitten siihen että pikkusisko lähti Ruotsiin ja tulee pe-la-yönä vasta takaisin. Nyt pelottaa välillä vähän sen puolesta että toiv kaikki menee hyvin eikä mitään kauheeta tapahtu. <3

Ja loppukevennys: otin aurinkoa tänään pari tuntia ja mun selkä + pyllu + reipdet on ihan tulipuneiset, valehtelematta. Lukuunottamatta bikinirajoa selän keskellä + pyllyssä. Ah kuinka seksikästä...

+ ollistisdag